My day II.

Nyt on vuorossa päiväohjelmaa vapaapäivän osalta. Eli töitä kun ei ole, niin ehtii puuhata kaikenlaista muuuta, kuten...

Aamu alkoi kellon soitolla 8.30, mikä on mulle vapaapäivinä melko normaali aika heräämiselle. Aamupalarahka ja kahvia naamariin pikimmiten. Sitten hetki hengailua ja tavaroiden pakkaamista kotona. Varttia vaille kymmenen lähdin ajamaan uimahallille, joka aukeaa kymmeneltä.

Tosi herkullisen näköinen, puoliksi syöty aamurahkis.

Aamuinen uimahalli.

Uin tunnin verran ja sitten siirtyminen pikapikaa altaasta kotia kohti. Pikainen stoppi ja pakkaus kotipihassa, ja sitten matkattiin Poltteelle Laurin triathlonporukan yhteistreeneihin. Kahdeltatoista istuin jo pyörän päällä. Treeni piti sisällään alkuverran pyörällä, salijuttuja (mulla mavea pääsarjana 10x5 toistoa ) puolisen tuntia, taas pyörää, pikku juoksu ja loppuverra pyörällä. Treeni kulki ihan mukavasti, aika perussettiä. Kaikista parasta oli päästä juoksemaan edes pieni pätkä! Kipeänä ollut polvi on jo vähän parempi ja kestää pikkujuoksut :). Nyt täytyy vaan malttaa vielä vähän, hoitaa sitä hyvin ja aloitella varovasti juoksutreenit...

Välipalaa matkalla toiseen treenipaikkaan.

Felix matkustaa.

Puoli kolmen aikoihin treeni oli tehty ja lähdettiin käymään kotona. Pian istuttiin kuitenkin taas autoon ja suunnattiin Ideparkkiin. Siellä käytiin ihan ensimmäiseksi syömässä ja ruokailun jälkeen oli edessä joululahjojen vakoilua. Jäi kyllä vielä vakoilun asteelle, eikä mitään muutakaan kummoista hankittu. Yksi paketti korvakoruja piti käydä hakemassa, sillä tiputtelen niitä ihan lahjakkaasti uima-altaan pohjaan. Onneksi niiden ei tartte olla kultaa ;).

Coyoten herkkuhamppari.

Ja jälkkäri.

Kotimatkalla pysähdyttiin pikaisesti ruokakaupassa ja loppuilta kuluukin sohvalla pyykkikoneen mölinää kuunnellen.

Tällainen vapaapäivä on kyllä aika tavallinen vapaa (kylläkin tosi mukava sellainen), tosin Ideaparkissa ei nyt ihan joka viikko tule käytyä. Nyt oli kivasti aikaa humputtelulle, kun treenit oli tehty hyvissä ajoin. Viikonloppuvapaat eroaa viikovapaista siinä mielessä, että viikolla usein teen toisen treenin vasta illalla.

Viikko meni muutenkin treenien osalta aika normaalisi, välillä oli helpompaa ja välillä takkuisempaa. Kaikkein parasta kuitekin oli se, että uin tällä viikolla paljon ja normaalia enemmän (reilu 20km) ja loppuviikosta uinti tuntui jo tosi helpolta. En tiedä oliko vauhdissa mitään eroa normaaliin, mutta fiilis oli ihan huippu! Lämpimästi suosittelen testaamaan tällaista uintipainotteista viikkoa muillekin nisteille :).

Pk.

Kevyt viikko sujui helposti laiskotellen, mikä lie siinä onkaan, että kun kerran saa ottaa iisisti, niin sitten ei jaksaisi tehdä edes niitä vähäisiä treenejä! Äkkiä ihminen näköjään laiskistuu.. Yhteensä kaksi lepopäivää + neljä kevyttä päivää ja sitten taas perustreenin kimppuun. Mitä se perustreeni sitten mulle nyt syksyllä on?

Kevyen viikon puuhaa :)

Maanantaisin teen yleensä kevyen treenin, joko aamulla kiva uinti tai esim. työmatkat maasturilla. Tiistai-aamut alkaa reippaammalla uinnilla ja päättyy illalla kevyeen ja lyhyeen tekniikkauintiin. Jos tiistai on vapaapäivä töistä, niin usein ajan päivällä pari tuntia pyörällä silloin. Keskiviikkona pääjuttu on illan uinti, joka on useimmiten viikon pisin uintitreeni eli n.4km. Torstaina spinningiä ja lyhyt sali, perjantaina ja lauantaina masters-uintien lisäksi pyörää ja/tai salitreeniä, sunnuntaina huilataan tai jos on vapaapäivä töistä, niin sitten pidempää pyörätreeniä tms. Siinäpä pääjutut, ja kuten huomata saattaa niin uintia on aika reilusti ja uintipäivät pysyvät viikosta toiseen lähes samanlaisina. Niiden ohessa pyöräilyä tulee reilusti, nyt kun on vielä siinä mielessä mieleistä ajaa, että voin tehdä pyörätreeniä spinningissä, maasturilla ulkona ja tällä viikolla alkoi trainerikausikin kotona. Helppoa ajaa, kun vaihtoehtoja on niin paljon. Juoksu on vielä hyvin, hyvin vähäistä, joten on kivaa, että uinti ja pyöräily maittavat.

Felix valmiina trainerikauteen.

 Vaihtelua viikkoihin tuo epäsäännölliset työt. Saatan olla vapaalla arkena jopa kolme päivää, ja tehdä sitten viikonloppuna molemmat päivät töitä. Joskus taas sitten teen useamman pitkän arkivuoron ja viikonlopun saan olla vapaalla. Treenit on helppo suunnitella töiden mukaan ja viikkorytmityskin elää vähän töiden mukana. Vapaapäivät on sitten tehokkaita treenipäiviä, työpäivinä kun ei ehdi ja jaksa (varsinkaan enää illalla koko päivän seisomisen ja kävelemisen jälkeen) niin paljoa.

Tehot on luonnollisesti pk-kaudella nyt malttisia, mutta syksystä huolimatta teen kyllä hieman reippaampiakin pätkiä siellä pk:n seassa. Altaassa tehoja nyt tulee vähän viikosta riippuen enemmän tai vähemmän, ja pyörällä tykkään ajaa kerran viikossa vk-spinningin. Ihan kokonaan en halua tehoja kadottaa, kun sitten keväämmällä on kamala palata taas kovempien treenien pariin ja pyörällä on mulle aika tärkeää tehdä sitä reippaampaa treeniä, jotta osaisin joskus Felixilläkin ajaessa ottaa itsestäni vähän enemmän irti.

Tällaisella ohjelmistolla oon nyt syksyä taittanut eteenpäin. Hyvin tuntuu toimivan ja treenit sujuu pääosin kivasti. Tällä viikolla maanantaina ja tiistaina oli ensimmäistä kertaa koko syksynä tosi vaikea herätä aikaisin ja päivät ei oikein käynnistyneet ollenkaan, mutta onneksi se taisi olla väliaikaista. Muuten en ole havainnut mitään syysmasennusta ;).

Syksyistä menoa.

Viikot sujuvat sen verran joutuisasti ja mukavasti eteenpäin, etten ole olevinaan ehtinyt edes kuulumisia kirjoittaa. Nyt on kuitenkin tämäkin viikko sekä treenien, että töiden osalta paketissa ja vietän leppoisaa sunnuntai-iltaa sohvalla.

Pari hyvää perustreeniviikkoa on taas saatu kasaan, eli rahaa on laitettu pankkiin ensi kesää ajatellen ;). Viikkoihin on mahtunut edelleen reilusti pyöräilyä sekä maasturilla että spinningissä ja toinen pääjuttu on ollut tietenkin uinti. Pari tehokkaampaakin treeniä sain tehtyä uima-altaan lisäksi intervalli-spinningien parissa ja kylläpä muuten teki hyvää! Kummasti arvostaa kovempien treenien fiilistä nyt kun niitä on vähemmän.

Vaikka monet taitavat odottaa jo talven tuloa, niin musta tuntuu, etten kaipaa lunta ollenkaan. On ollut niin helppoa lähteä vielä kotoa ajamaan töihin tai vaikka lempparilenkkiä Pyhäjärveä ympäri! Nastarenkaita talviajelua varten en ainakaan vielä ole ajatellut maasturiin hankkia, sillä varpaat palelee jo nyt kun lämpötila lähestyy nollaa.. Sen verran löytyy mukavuudenhalua, että taidan viritellä maantiepyörän ja trainerin käyttöön kun pakkaset ja lumi tulevat. 

Uinti tuntuu menevän tasaisen varmasti pikkuhiljaa eteenpäin. Hetkittäin oon kyllä edelleen ihan valmis nakkomaan lättärit ja muut kamat hallin seinille ja välillä taas voisin asua altaassa monta tuntia päivässä. Ainakaan ei tule tylsää, kun ei koskaan tiedä miten se uinti kulkee sinä päivänä. Sen kyllä viime viikolla huomasin, että suoraan parin tunnin spinningin jälkeen se ei ole ihan kaikkein lennokkainta ja helpointa. Ei liene kauhean yllättävää?! Parasta yleensä on, jos uinti on eka treeni sille päivälle. Se vaatii edelleen sen verran keskittymistä ja jaksamista, että harvoin on enää koko päivän puuhastelujen jälkeen altaassa parhaimmillaan.

Kokonaisuutena syksyn treenit kulkee siis niin kuin pitääkin, vielä kun vaan saan juoksun takaisin mukaan. Sinänsä kiire ei ole, kun tekemistä on muutenkin ihan kivasti ja aikaa rakennella juoksukuntoa vielä pitkään. Ensi viikon aloitan taas kevyemmin, jotta kroppa ei totu samanlaiseen menoon viikosta toiseen. Oon huomannut, että mulle sopii parhaiten tehdä aina kaksi perusviikkoa ja sitten yksi kevennetty. Aina viikot ei mene ihan kalenteriviikkojen mukaan ja joskus harvoin teen kolme normiviikkoa ja sitten kevyt, mutta silloin on yleensä jotain erikoista herkkua ohjelmassa.

My day.

Musta on kiva silloin tällöin lukea blogeista, miten muut urheilevat ihmiset rytmittävät päivänsä. Joten siitä innostuneena kasailin eilisen päivän osalta yhden esimerkkipäivän omasta arjesta. Tämä kyseinen päivä on työpäivä ja jossain vaiheessa teen vielä vapaapäivästä oman esimerkkinsä. 

Tiistai

Herätys klo 6.10. Kauheasti ei väsytä nousta, mutta silti en ole oppinut aamueläjäksi ainakaan vielä. En voisi kuvitellakaan nousevani joka aamu tähän aikaan, mutta muutaman kerran viikossa se on ihan ok. Aamutoimet, jugurtti aamupalaksi ja suunta Kangasalle uimahalliin.

Uintitreenit klo 7-8.10. Treeni piti sisällään vähän tekniikkaa, potkuja ja pääsettinä paljon satasia. Ei täysiä, mutta reipasta vauhtia. Mittaa treenille tuli 3,4km. Suihkun kautta kotiin aamupalalle!

Aamupala kotona klo 9. Vakkariaamupala pitää sisällään leivän paistetulla munalla, reilun annoksen rahkaa erinäisillä lisukkeilla ja reilusti kahvia. Aamupalan jälkeen oon valmis siirtymään töihin autolla.

Työpäivä 10-19.30. Tänään vuorossa oli pitkä työvuoro. Töissä ehdin puuhata päivän aikan yhtä sun toista ja aika kului pitkästä vuorosta huolimatta kohtuu nopeasti. Jalat kyllä kertoivat illalla, että päivä on seisty tiiviisti kovalla lattialla. Työpäivän aikana söin lounaan ja kaksi välipalaa, kuten aina arkipäivinä töissä.

Autolla kotiin, ja kotona päivällinen klo 20. Iltapuuhana oli tehdä seuraavan aamun spinning-tunti loppuun ja hakea Lauri töistä yhdeksän maissa.

Iltapalarahka vielä klo 22 ja sen jälkeen nukkumaan, sängyssä olin klo.22.30.

Päivästä ei kauheasti ollut kerrottavaa, mutta tapahtumien osalta tiistai oli kyllä tosi normipäivä. Joskus uin tiistaisin kahdesti, kun illalla on vielä tri-seuran vuoro, mutta tällä kertaa oli pakko tehdä spinning valmiiksi ja tänään keskiviikkona kello soitti taas aikaisin (6.30). Iltauinti on sen verran myöhään, että seuraavana aamuna on kiva nukkua hieman pidempään. Unesta en nimittäin viikollakaan kauheasti tingi, kahdeksan tunnin unilla pärjään muutaman päivän, mutta yhdeksän tuntia on paras, eikä sitten tarvitse vetää mitään uniövereitä vapaapäivänä ;).

Lopuksi vielä hauska kuva meidän pyöräperheestä, kun tänään asettelin pyörät siististi rappusten alle. Aika täyttä alkaa olla, mutta Felix toki muuttaa talveksi traineriin.

Pyhäjärveä ympäri ja muuta mukavaa.

Viime viikko kului kyllä kirjaimellisesti perustreenin parissa, tunteja kertyi melkoinen määrä ja tehot olivat lyhyitä reippaita pätkiä lukuunottamatta niin pk:ta kuin olla ja voi. Ajoin paljon pyörällä, ja tuijottelin kaakeleita hieman kampien pyörittämistä vähemmän. Juoksua viikkon ei kuulunut, koska jalka saa edelleen huilata ja koittaa parantua ilman juoksun iskutusta. Tunteja kertyi vähän huomaamatta, kun ajoin useampana päivänä pyörällä töihin ja innostuin myös ajamaan Pyhäjärven ympäri pari kertaa saman viikon aikana! Tiistain vapaapäivänä oli hyvää aikaa kiertää reitti ekaa kertaa ja niin hienohan se oli, että piti mennä sunnuntaina uudestaan. Kun lähden kotoa ajamaan ja kierrän koko lenkin, niin matkaa tulee n.47km ja se tarkoittaa maasturilla leppoisalla vauhdilla edeten ja muutamissa liikennevaloissa seisten vajaata kahta ja puolta tuntia. Maisemat on kyllä aivan huikeat ja jos vain malttaisin (enkä jäätyisi) niin jäisin ihastelemaan niitä vähän väliä! Onneksi hienoja maisemia riittää niin pitkälle matkalle, että pysähtelemättäkin niistä ehtii nauttia. Jos joku tamperelelainen ei ole reittiä kiertänyt, niin lämpimästi suosittelen. Ja mä siis ajelin ihan sitä ohjattua reittiä pitkin (siniset tarrat valopylväissä ja teksti PYHÄ) ja ekalla kerralla ajoin kerran harhaan. Sekin harhareissu päättyi lyhyeen, kun tie päättyi ja tiesi kääntyneensä väärään suuntaan. Joten hyvin oli reitti merkattu ja onnellinen Pyhäjärven kiertäjä selvisi takaisin lähtöpisteeseensä :).

Sunnuntain järvikierroksella. Saanen esitellä uudet perheenjäsenet nimien kera: isompi Toffe ja pienempi Möllis.

Sunnuntai-iltana reippaasta viikosta aiheutunutta väsymystä en juuri havainnut, mutta se tulikin sitten vähän jälkijunassa. Kahden hyvän ja tuntimääräisesti reilun viikon jälkeen tekee ihan hyvää vähän himmailla, ja pikkuväsy on hyvä jarru liikaa intoilua vastaan. Joskus kevyet viikot ovat tylsiä ja tuntuu, ettei tee mitään, mutta nyt olen nauttinut lyhyemmistä treeneistä ja ei niin ohjelmoidusta viikosta.

Viime viikolla Felixkin pääsi vielä lenkille, ehkä viimeistä kertaa tänä vuonna?

Tänään oli tarkoitus tehdä altaassa reilun kolmen kilsan kelaus-treeni, mutta väsy oli työpäivän jälkeen melkoinen ja uinti tuntui tahmealta. Treeni muuttui lyhyemmäksi ja piti sisällään muutamia lyhyitä ja reippaita pätkiä. Mistä tietää, että päätös lyhentää treeniä oli oikea? No siitä, että sen jälkeen ei pode huonoa omaatuntoa "kesken" jääneestä treenistä ja on vaan onnellinen, ettei pakolla tahkonnut kolmea kilsaa menemään. Uskon, että lähes jokaisella on joskus huono omatunto joko siitä, että ei lähtenyt treenaamaan tai siitä, että on jättänyt treenin kesken. Joskus se saattaa kuitenkin olla paras ratkaisu, eikä sitä kannata murehtia sen kummemmin. Laiskuus kannattaa tietenkin erottaa näistä fiksuista ratkaisuista ja usein nuutunut fiiliskin johtuu vain työpäivän jälkeisestä väsystä, joka poistuu kun lähtee treenaamaan.

Tälle viikolle on luvassa vielä ihana pidennetty viikonloppu perheen parissa ja muutamia mukavia treenejä, mutta niitä niin vähän, että voin taas ensi viikolla innolla palata normaalin viikon pariin ;).

Jotain hyvää, jotain huonoa.

Viime viikko alkoi melkoisessa myllerryksessä, harmituksessa ja jännityksessä. Kipuillut jalka helpotti otettaan sen verran, että uskalsin maanantaina kokeilla juosta ihan peruslenkin. Kaikki alkoi hyvin ja luulin vaivan jo osittain poistuneen, mutta kylläpä se kipu sieltä reilun puolen tunnin juoksemisen jälkeen tuli. Ja niin kipeäksi, että juuri pääsin takaisin lähtöpaikkaan. Siinä olikin sitten viime viikon juoksut, tällä viikolla en juokse ollenkaan. Jalka saa nyt huilata juoksun iskutuksesta, sitä hierotaan ja koitan tietenkin hoitaa sitä myös kotona parhaani mukaan. Vaivalle on nyt nimikin: juoksijan polvi, sama mikä mulla oli viime syksynä. Silloin se meni tosi vähällä pois, mutta nyt taisi päästä vähän turhan pitkälle, kun se säteilee polven lisäksi aika kovasti myös lähentäjään ja lonkankoukistajaan. Onneksi uinti ja pyöräily sujuu ilman tuntemuksia, niin niitä saa tehdä ihan mielinmäärin!

Jalan aiheuttaman harmituksen lisäksi onneksi viikkoon mahtui kivojakin juttuja. Ensimmäinen uintitesti tälle syksylle sujui odotusten mukaisesti, kun uin riittävän määrän satasia keskiarvolla himpun verran yli 1.25. Siitä lähdetään parantamaan, katsotaan mihin keväällä päästään ;). Uinti kulkee muutenkin jo pääasiassa kivasti, vaikka edelleen altaassa huonot ja hyvät päivät erottuvat aika selvästi. Onneksi tällä hetkellä niitä hyviä on kuitenkin rutkasti enemmän kuin huonoja! Uimiseen on taas löytynyt se viime talvesta tuttu rytmi, eikä sitä hallille menoa enää sen kummemmin ajattele. Pitkienkin työpäivien jälkeen olen hyvillä mielin mennyt kelailemaan ja tuijottelemaan kaakeleita, ja iltamyöhällä poistunut hallista pimeään iltaan hymyssä suin maailman parhaasta harrastuksesta ja sen aiheuttamasta nälästä nauttien.

Ja jos uinti tuntuu nyt maistuvan, niin kyllä kelpaa myös ajella pyörällä tuolla syksyn väriloistossa. Viime viikolla Felixille sattui pikku haaveri, kun kesken lenkin siitä meni vaihteiden vaijeri poikki. Jouduin soittamaan kyydin kotiin ja jättämään hyvältä tuntuneen lenkin kesken. Onneksi maasturi (joka on saanut nimekseen Möllis) on ollut valmiina ulkoilemaan, ja nyt oonkin ajellut sillä viime päivinä aika monta tuntia. Yhtäjaksoisesti en oikein jaksa sillä tuolla pusikoissa pyöriä kovin kauaa ilman päämäärää, mutta lauantaina sain hyvän treenin tehtyä ajamalla maasturilla salille spinningiin ja sieltä pois. Samoin työmatkat erilaisten mutkien kautta ovat olleet mahtavia, voi niitä Pyynikin maisemia auringonlaskun aikaan...

Pieni ihme, tai vähän suurempikin, pitäsi tapahtua, että pääsisin Kankaapään puolikaalle. Väkisin en sinne lähde jalkaa kipeyttämään, vaan enemmin siirrän taas jälleen kerran juoksun myöhempään ajankohtaan. Se, onko se ajakohta vielä tänä syksynä vai vasta ensi vuonna, selvinnee jossain vaiheessa.

Vähemmän ja kevyemmin.

Siinäpä tämän viikon teema. Maanataina tein vielä aika normaalin treenipäivän, mutta tiistaista eteenpäin treeniä on tullut selvästi normaalia viikkoa vähemmän. Kroppa alkoi parin hyvän ja tuntimääräisesti reilumman viikon jälkeen huudella vähän kevyempää settiä, joten tällä kertaa se sai mitä halusi. Jaksotuksellisesti tämä oli hyvä juttu, sillä nyt voin tehdä vielä pari hyvää viikkoa ennen puolikasta, joka toivottavasti odottelee kolmen viikon kuluttua.

Treenit ovat edelleen maittaneet hyvin, joskin pientä syysväsymystä on havaittavissa.. Miksei läpi talven voi olla valoisaa myös aiemmin aamulla? Kummasti luomia painaa, kun joutuu välillä heräämään pimeän aikaan, mutta kaipa siihen taas tottuu. Kylmä sää ei ole enää tällä viikolla huudellut maantiepyöräilemään, ja kaikki viikon pyöräilyt olenkin ajanut spinningissä. Vielä en kuitenkaan laita Felixiä talviteloille, sillä joku nätti syyslenkki täytyy tehdä. Uusi maasturi muutti meille pari viikkoa sitten ja nyt ajelen maasturilla aika paljon mieluummin kuin ennen. Vanha maasturi oli mulle vähän epäsopiva ja raskas ajaa, mutta uudella 29:llä rullaa ihan kivasti välillä työmatkatkin. Matkaa mulle tulee n.15km suuntaansa, joten menee kyllä ihan treenistä kun sen edestakaisin maasturilla ajelee. Tehokasta ajo-aikaa ja miellekkyyttä tulee vähän lisää, jos kiertää latupohjia pitkin osan matkasta.

Uintia viikkoon mahtui viisi kertaa ja n.14km, eli suunnilleen mun normaalin viikon verran. Siitä en kokenut nyt tarpeelliseksi kevennellä kummemmin. Eniten kevyttä viikkoa taisivat kaivata jalat, jotka meinaavat taas suuttua juoksemisesta. Vaikka kilsamäärät kasvoivat kesän kisaviikoista nyt syksylle maltillisesti, niin silti kintut meinaa vetää jumiin milloin mistäkin. Hierojalle on ollut tarvetta nyt kerran viikossa ja toivottavasti ne käsittelyt yhteistyössä muun lihashuollon ja kevyemmän viikon avulla karkoittavat nämä kummat jalkavaivat.

Terhi kirjoittelikin jo hyvän jutun uintitreeneistämme viime viikolla. Yksi uusi juttu tähän syksyyn oli tosiaan liittyminen oikeaan uimaseuraan (enpä olisi tätäkään muutama vuosi sitten uskonut!) ja aloittamaan treenaaminen masters-uintiporukassa. Masters-treenit tuovat huippua vaihtelua perustriathlonisti-kelailuun, sillä usein näissä treeneissä saa uida reilusti reippaita lyhyitä pätkiä ja muitakin lajeja kuin vaparia. Sinänsä ne muut lajit ei ainakaan toistaiseksi ole ihan suosikkeja, mutta kivaa vaihtelua ne silti tuo. Rinulista kyllä ihan tykkään, mutta selkä ja varsinkin perhonen, jota en todellakaan osaa, vaativat vielä kyllä aika paljon harjoittelua ja totuttelua... Ehkä keväällä oon niissäkin vähän parempi ;).