perjantai 28. helmikuuta 2014

Yhteenveto.

Kotileiri on nyt pidetty ja kevyt viikkokin alkaa olla lopuillaan, joten nyt vihdoinkin kertomusta siitä, millaisia treenejä kymmeneen päivään sisältyi.

Tarkoitus oli tosiaan päättää kolmen viikon treenijakso (ensimmäinen sellainen sairastelun jälkeen) hyvään treeniputkeen ja sitten levätä. Koko setti sujui suunnitelmien mukaan ja sain tehtyä treenit lähes kokonaan siten, kun oli suunniteltu. Ensin neljä aika tiukkaa päivää, ei niinkään tehoiltaan vaan tuntimääriltään, sitten pari kevyempää ja loppuun taas neljä vähän tiiviimpää. Tuntimääräisesti tein kymmenessä päivässä suunnilleen parin viikon treenitunnit ja kasaan tuli n.28h + lihashuolto.

Altaassa sain tehtyä kaksi erityisen hyvää ja aivan erilaista treeniä. Ensimmäisenä lauantaina uitiin pitkä 5km:n kestävyystreeni, mutta ei ihan läpyttelyvauhtia kuitenkaan. Ensin 2km:n sarja pidempiä pätkiä ja sitten 20x100m. Lisäksi verrat, potkut ja vähän tekniikkaa niin lauantai-illan väsymys ja ruokahalu oli taattu! Toinen hyvä uintitreeni oli tasan viikon kuluttua lauantaina jälleen, kun tehtiin kilpailunomainen treeni kisaverroineen kaikkineen. Pari starttia uitiin brokeneina (eli esim. 50 vu uidaan 25m - 5s taukoa - 25m) ja vauhditkin oli mieleiset, joten nyt voin hyvillä mielin odotella ensimmäisiä uintikisoja. Kymmeneen päivään mahtui toki aika paljon enemmän uintia kuin nämä kaksi, mutta nämä oli ne tärkeimmät niistä :).


Pyörällä tein ihan perustreeniä trainerilla ajaen sekä spinningissä. Viikon päätti kevyt maastopyöräily sunnuntai-iltana kuivilla teillä, joten talvitauko maastopyöräilyn osalta on nyt vietetty. Enpä olisi uskonut, että tauko jää näin lyhyeksi ja ensi viikolla taidan taas jatkaa työmatkapyöräilyäkin.

Juoksua oli tuttuun tapaan vähän, mutta erityisesti mieleen jäi hyvä mattotreeni spinningin jälkeen. Juoksin aina puoli kilometriä rennon reipasta vauhtia (eli jotain 4:30-4:15) ja lopussa vielä kiristäen alle neljän minuutin vauhtiin. Välissä aina puoli kilsaa "palautusta" viiden minuutin vauhdilla, joten ihan ei päässyt lepäämään vetojen väleissä. Jalat toimivat kyllä kivasti ja juoksu kulki helposti - kyllä se juokseminen on vaan niin kivaa! Pohkeet tosin ottivat vähän (=aika paljon...) itseensä matolla juoksemisesta, edellisestä mattojuoksusta kun on runsaasti aikaa. Onneksi seuraavina päivinä ei tarvinnut juosta :).

Kaksi kertaa kävin myös hiihtämässä Kaupissa. Hiihto itsessään oli kivaa ja aika kului nopeasti, vaikka latuja ei kovin montaa kilometriä olekaan. Toisella kerralla sattui vain pikku vahinko, kun kaaduin aika napakasti alamäen jälkeen. Kaikken ärsyttävintä on se, että kaatuminen ei ollut ihan täysin itsestäni kiinni. Laskin tosi varovasti, en kompuroinut tai horjahtanut tai mitään, vaan suksi vain tökkäsi johonki ja olin sekunnin sadasosassa maassa kyljelläni. Sen kummemmin ei sillä hetkellä sattunut, mutta tämän viikon on toinen käsi ollut kipeä. Hetken jo mietin, että tulikohan siihen ihan joku oikea vika, kun se ei meinannut parissa päivässä alkaa parantua ollenkaan, mutta onneksi nyt se on jo parempi ja tänään pystyin aamulla uimaan melkein normaalin setin ilman suurempia kipuja. Joten ehkä voin huokaista helpotuksesta.

Näiden lisäksi normaalit salitreenit ja jumpat, niin koko paketti alkoi olla kasassa. Kyllähän tällaisen tiiviimmän paketin tekee mielellään, kun kerran mahdollisuus siihen oli ja aikaa (eli niitä vapaapäiviä) sen verran, ettei kokonaisrasitus töiden kera nouse ihan hirmuiseksi. Fiilis kolmen hyvän viikon jälkeen oli sopivan väsynyt, mutta ei mitenkaan erityisen nääntynyt. Ne hetket ovat edessä sitten keväämmällä ;).

Nyt olen nautiskellut kevyestä viikosta ja taidan huomenna tehdä ensimmäisen kahden treenin päivän tälle viikolle. Levätty siis on ja akut alkaakin olla jo ladattu valmiiksi uutta viikkoa kohti!

maanantai 17. helmikuuta 2014

Kotileiri.

Tähän väliin talvea (??) sattui hyvä tilaisuus tehdä vähän normaalia tehokkaampi treenijakso reilun viikon ajaksi. Kymmeneen päivään osuu vain neljä työpäivää, joten ei paljon otollisempaa kohtaa pienelle kotileirille ole. Tehot  tällä "leirillä" ovat kyllä aika pitkälti pk:ta, koska sairastelun jäljiltä tuntuu olevan vielä pohjaa rakentamatta.. Muutamat reippaammat treenit ja sitten sitä perustekemistä eri juttujen parissa :).

Kymmenestä päivästä neljä on nyt takana ja kuluneet päivät treeneineen ovat menneet aikalailla suunnitelmien mukaan hyvillä fiiliksillä edeten. Nyt vähän väsyttää, mutta onneksi huomenna on kevyempi päivä ja ohjelmassa vain aamun uintitreenit. Sitten ollaankin jo puolessa välissä rypistystä, kun viimeinen päivä on sunnuntai ja ensi viikko luonnollisesti kunnolla kevennetty.

Haluan tehdä tämän jakson jälkeen kunnon koonnin siitä, mitä kaikkea reilu viikko piti sisällään, enkä siksi halua vielä paljastaa mitä olen puuhaillut viime päivinä. Joten nyt kerron vain tylsästi muutamista treeneistä sieltä täältä..

Ihan ensin palataan ajassa reilu viikko taaksepäin, kun tein Pirkkahallissa yhdistelmätreenin. Tarkoitus oli juoksun osalta katsoa vähän missä mennään, sillä pitkä juoksutauko on varmasti jotain vauhdeille tehnyt - olenpa sitten hallissa tai ulkona. Pihalla oon juossut lähinnä puolen tunnin fiilislenkkejä, jotka ei nyt ihan kerro kaikkea. Ensimmäinen asia, mistä juoksun vähyyden huomaa, on syke. Perusvauhdissa syke on korkeampi kuin viime talvena, mutta tuntemusksessa ei siinä mielessä ole eroa, että voisin juosta kyllä sitä vauhtia edelleen pitkäänkin. Sitten treenistä ei vaan tulisi ihan niin matalatehoinen pk-treeni... Mutta pk-vauhdista kun alettiin nostaa sykettä ja vauhtia aerobisen kynnyksen kautta anakynnykselle, niin ero viime talveen katosi. Ainakin hallissa aerobisen kynnyksen vauhti oli lähes tismalleen sama kuin viime talvena samassa hallissa. Samoin vk-alue ja anakynnysvauhti tuntuivat kivan helpoilta vähintäänkin samoilla vauhdeilla edetessä kuin viime talvena. Sain juostua viimeisenä juoksusettinä vk-aluella hyvän nousevavauhtisen 3x1km 4:20-4:05-kilsoja. Hätä ei siis ole tämännäköinen, kunhan vaan saadaan nyt vähän vauhteja ylös ja ennen kaikkea pohjaa niille vauhdille, etten niittaa kiinni muutamien kilometrien jälkeen! Vielä en siis heitä kuoppaan ensi kesän juoksutavoitteita, vaikka välillä sekin on ollut mielessä. Viime viikolla pidinkin pienet pään sisäiset bileet, kun juoksukilsoja tuli viikkoon 13km - eli eniten sitten viime syyskuun.

Oikeastaan kaikki muut viime viikoilta päälimmäisinä mieleen jääneet treenit ovatkin jo osa tätä kymmenen päivän jaksoa, joten viikon päästä sitten lisää treenikuulumisia ;).

torstai 6. helmikuuta 2014

Parhautta päivään.

Korvatulehdukset ja muut velmut taudit alkavat olla taakse jäänyttä aikaa ja jo viime viikolla olo alkoi olla terve. Viime viikon otin kuitenkin vielä varovasti, mutta tämä viikko alkaa lähennellä jo normaalia treeniviikkoa pienillä kevennyksillä, vihdoinkin!

Viime viikolla ehdin korkkaamaan laskukauden Ellivuoren söpöissä pikkurinteissä.

Pari vapaapäivää ovat siis kuluneet parhaalla mahdollisella tavalla: treenaten, syöden ja leväten. Täydellinen vapaapäivä oli erityisesti eilen ja sain nautiksella jokaisesta hetkestä aamusta iltaan. Aamulla kello soi seitsemän aikaan, ja kahdeksalta olin jo spinningissä. Reilu tunti ajoa ja salitreeni siihen päälle. Keskustasta kotiin syömään ja tunniksi päiväunille. Unien jälkeen kaupan kautta uimahallille tekemään oma treeni altaaseen ja hallilta taas kotiin syömään. Illalla oli vielä edessä paluu hallille vetämään uintitreenit tri-porukalle, joten ihan täysin epäsosiaalinen päivä ei eilisestäkään tullut ;). Treenit alkavat sujua normaaliin malliin ja voimat löytävät tiensä takaisin kroppaan niin kelpaa taas harjoitella.

Välipalaa spinun ja salin jälkeen.

Toisesta yhtä kivasta päivästä saan nauttia vielä tänäänkin, vaikka treenien osalta onkin eilistä kevyempää. Pienen aamutreenin lisäksi päivään kuului hieronta, ja kohta pääsen vielä pitämään oman spinning-tuntini. Tällaisten päivien jälkeen onkin aina kiva palata töihin, niinkuin huomenna teen :).

Monia asioitta opin taas arvostamaan, kun sairastelee pidemmän pätkän putkeen, eikä pysty elämään ja käyttämään aikaansa sillä tavoin, kuin haluaisi. Vaikka en petipotilaana tai tosi sairaana missään vaiheessa ollutkaan, niin silti oli hetkittäin vaikea asennoitua tekemään olemattoman kevyitä ja lyhyitä treenejä, lepäämään ja kuluttamaan aikaansa vain "johonkin". Yksi asia, johon erityisesti kiinnitin huomiota oli se, että miten hyvin uni maittaa kun alla on kunnon treeniä. Normaalisti nukahtamiseen ei edes kiinnitä huomiota, mutta sairastellessa treenin ollessa vähäistä huomasin, kuinka unikaan ei maita samaan malliin. Teki mieli valvoa iltaisin myöhään ja rytmi meinasi väkisinkin kääntyä ihan kummalliseksi. Pyörin sängyssä ja katselin kattoon... Nyt oon taas ollut ihan valmis nukkumaan viimeistään yhdeltätoista ja päiväunetkin kelpaavat, silloin kun on vain mahdollisuus ne nukkua. Ja miten maistuukaan arki hyvältä tukkoisten jalkojen kera, kun niitä molempia on useamman viikon odottanut! :D