Vantaan sprintti 7.6.

Nyt on kisakausi korkattu triathlonin merkeissä, kun eilen kisailtiin Vantaalla. Tarjolla oli sprintti- ja perusmatkaa lyhyempien kuntomatkojen lisäksi ja itse osallistuin peesivapaaseen sprinttikisaan. Viime kesänä kyseinen sarja ammotti tyhjyyttään (starttaajia taisi olla lisäkseni yksi tai kaksi), mutta tänä vuonna tämäkin sarja keräsi jo kivan määrän osallistujia ja tiedossa oli ihan oikea kisa, kun samoja tyttöjä oli viivalla kuin ensi viikonloppuna Sääksin SM-kisoissa.

Viikolla vanha tuttu kisajännitys saapui mieleen ja vaikka se ei jatkuvasti kivalta tunnukkaan, niin koitin myös nauttia kisaviikon fiiliksestä ja siitä, että vihdoin kausi pääsee alkamaan. On tässä kesässä vaan niin oma fiiliksensä, kun tavallaan kaikki talven aikana tehty työ alkaa toivottavasti näkyä ja viikot menevät kisojen ehdoilla - niihin valmistautuessa ja niistä palautuessa.

Kisapaikkana oli eilen tosiaan jo tuttu Kuusijärven ympäristö. Alue oli samanlainen kuin aiemminkin, ja kaikki toimi niinkuin pitääkin. Kisat ovat hyvin järjestetty, eikä aikaa mene "hukkaan", kun kaikki löytyi läheltä ja tarvittava tieto oli hyvin saatavilla.

Vaihtopaikan laittamisen, infon ja muun hälinän jälkeen saikin jo kiskoa märkäpuvun päälle ja mennä verraamaan. Olo tuntui ihan hyvältä, mitä nyt edelleen vähän jännitti ;). Uinti starttasi ihan hyvin liikkeelle, mutta jouduin juuri sopivasti hakkaukseen (on näköjään mahdollista vaikka meitä ei monia kymmeniä yhtäaikaa starttannutkaan!) ja luulin, että sen hakkauksen takia vauhti katosi ja tipahdin porukasta. Tavoitteena oli siis pystyä uimaan suunnilleen samaa vauhtia kuin meidän sarjan kärki, edelle katosivat jo Parviaisen "supersiskot", jotka kisasivat nuorempien sarjoissa. Hakkauksesta selvittytäni kiihdytin hieman vauhtia ja vaikka tässä vaiheessa luulin, että valtaosa muista on jo mennyt, niin onnekseni näin ei ihan ollutkaan.. Nousin vedestä toisena n.20 sekuntia yleisen kärkeä perässä ja mun takaa läheltä nousi sitten meitä monia lisää.

Nopeasta vaihdosta huolimatta en ihan kerennyt Väisäsen Katjan mukaan pyörällä, vaan sain tuutata pari kilsaa aika kovaa, että sain ajettua Katjan kiinni. Eka kierros ajettiin sitten kahdestaan, ja sen jälkeen lähelta takaa tulleet Suvi ja Maria K. ajoivat meidän kiinni. Tässä vaiheessa meitä olikin sitten kasassa seitsemän, kun mukana oli myös nuorempien sarjalaisten tyttöjä. Ekan kierroksen (kolme yhteensä ajettiin) jälkeen ajaminen menikin ihan kyttäilyksi. Melkein kaksi kierrosta ajettiin sitten lähes lenkkivauhtia... Takaa oli tulossa kovat juoksijat Maria S. ja Pauliina, mutta onneksi he eivät vielä pyörällä meitä kiinni saaneet hengailusta huolimatta.

Vaihdosta pääsin nopeasti juoksemaan ja sain oikeastaan heti jätettyä oman sarjan tytöt taakse. Juoksu kulki ihan kivasti ja vauhtia sai pidettyä yllä rankahkosta reitistä huolimatta. Juoksu oli kahtena kierroksena (ja vähän ylipitkä, kuten viime vuonnakin) ja tiesin jo etukäteen, että toka kierros on varmasti ensimmäistä vaikeampi, kun reippaita juoksukilsoja on takana hyvin lyhyissä pätkissä. Niinhän se menikin, mutta onneksi ihan totaalista floppausta ei tullut ja Söderströmin Mariakin sain mut kiinni vasta  n.1,5km ennen maalia. Hetken olinkin jo ehtinyt odotella :D. Muita takaa ei sitten onneksi tullutkaan ja juoksin maaliin meidän sarjan toisena.

Olipahan taas kiva kisata ja vielä huipumpaa oli se, että heti kauden alkuun saatiin oikeasti kisa aikaiseksi ja tuloskin oli vielä mieleinen! Omasta kisasta jäi hyvä fiilis, vaikka ihan terävimmillään ei kunto vielä ole. Uinti kulki kivasti ja onneksi parantunut allasvauhti taitaa edes osittain nyt siirtyä myös avoveteen. Tänä vuonna avovesikauden aloittaminen ei ole ollut hurjaa takkuamista, vaan olo järvessä on ollut paljon tutumpi ja varmempi heti kevään ekasta uinnista lähtien. Siitepölykin kun on alkanut poistua niin henki vaikuttaisi kulkevan myös järvessä! Pyöräily taas ei tuntunut kovinkaan vahvalta ja se olikin oman fiiliksen osalta varmaan huonointa tekemistä eilen. Juoksu kulki olosuhteisiin nähden hyvin ja on kiva päästä ensi viikonloppuna juoksemaan hitusen nopeammalle reitille.

Tulokset löytyvät täältä: http://www.championchip.fi/tulospalvelu/bcb6bb9a-f3ef-4283-8b41-546371280a00/Naiset+Yleinen+Peesivapaa.

Toukokuun tohinoita.

Viimeisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt jo useampi viikko, joten korkea aika kertoa, mitä tälle suunnalle kuuluu. Toukokuuhun onkin mahtunut yhtä sun toista, niin hyviä kuin huonojakin juttuja. Aloitetaan niistä huonoista, jotta päästään ikävämmästä osuudesta eteenpäin..

Kaiken kaikkiaan koko tämä toukokuu on ollut ehdottomasti elämäni hankalin allergian kannalta. En ole koskaan aiemmin joutunut vetämään samaa määrää lääkkeitä selvätäkseni edes jotenkin tästä ajasta. Välillä on ollut ihan hyviä päiviä, välillä taas aivan kamalia. Jokainen, kellä on oikeasti allergiaa, tietää kyllä mitä se pahimmillaan on. Nokka vuotaa seulana, silmiä kutittaa, kurkkuun sattuu, korvia kutittaa, yskitää... Joten, välillä on joutunut helpottamaan treenejä, mutta onneksi tärkeimmät treenit olen saanut tehtyä edes sitten toisena, parempana päivänä.

Myös toinen ikävä juttu liittyy "sairasteluun", sillä juoksijanpolviongelma teki taas uuden tulemisen. Pari kuukautta se pysyi täysin poissa, mutta jostain se taas ilmestyi. En nyt jaksa ruotia mistä kaikesta se voisi johtua, mutta jollain tapaa se nyt pitää perinpohjin selvittää, mistä se tulee aina uudestaan. Jumpattu nimittäin on koko talvi - liekkö sitten tarpeeksi, mutta ainakin kaiken maailman laiskan pakaran herättely-jumpat ovat kyllä tulleet harvinaisen tutuiksi.

Sitten niihin hyviin asioihin, jotka onneksi vielä kumoavat nuo huonot ;).

Ihan ensiksi, allergia on tosiaan väliaikaista koivun osalta ja pahin vaihe loppuu kyllä, toivottavasti hyvinkin pian. Ja polvella voin kyllä näillä näkymin kisat juosta, mutta juoksutreenit taitavat jäädä aika vähälle. Joten kisoja ei ainakaan vielä ruveta kuoppaamaan miltään osin.

Pari viikkoa sitten uin hyvän testin märkäpuvulla hallissa, ja vauhti oli kyllä hyvinkin mieleistä. Hyvillä mielin nyt vain koitetaan siirtää siitä edes hyvä osa avoveteen! Viime viikolla järveen pääsikin jo useamman kerran, ja heti ekasta kerrasta alkaen homma kyllä tuntui tutummalta (ja uin suorempaan!) kuin viime kesänä. Nyt niitä järvitreenejä pitäisi vain saada lisää ja vielä ilman jäätävää siitepölykerrosta pinnan päällä.

Eilen sain ajettua hyvän treenin harkkatemmossa, jossa matkana oli 20km. Se olikin mun eka tempo ikinä ja ajo onnistui kyllä oikein kivasti. Tavoitteena oli saada mittariin yli 200 wattia temmon ajalta ja se toteutui. Noilla tehoilla keskivauhti oli tasan 34km/h. Ekaa kertaa kevään aikana sain tauluun tällaiset lukemat ja tuntuu kyllä, että wattimittarista on ollut tosi paljon hyötyä. Voin kyllä lämpimästi suositella, jos joku siellä harkitsee hankkimista! Tykkään edelleen seurata myös sykettä ja vauhtia ajaessa, mutta oon säätänyt Garminin näytön siten, että watit on isoimmalla ja muut tiedot pienemmällä. Se tuntuu tosi hyvältä ja toimivalta noin :). Tulokset löytyy täältä: http://triathlonteam226.net/tulokset/2461-harjoitus-tempo-2652014-nokia.html.

Joten, treenit kisoja kohti on kyllä onnistuneet niiltä osin, kun niitä on vain päässyt ja pystynyt tekemään. Päätin, että en vaivaa nyt päätäni sillä juoksutreenien puuttumisella, vain juoksen kisoissa sitten sitä vauhtia kuin tällä treenillä pystyn. Tiedän, että kaikki vauhti ei taustalta katoa yhtään mihinkään ja onneksi ensin on vain sprinttikisat edessä.. Toivottavasti jonakin vuonna juoksua saisi treenata hieman enemmän, sillä tiedän, että vauhtia tulisi roimasti lisää.

Toivottavasti viime viikon kelit palaavat piakkoin, sillä lämmintä järvivettä kaivataan jo vajaan kahden viikon kuluttua Vantaalla. Kivoja ja mukavan kovia treenejä kaikille! :)

Viikonlopun reippaat.

Alkava kisakausi alkaa kolkutella jo huiman lähellä, joten viikonloppuna oli ohjelmassa pari reippaampaa treeniä.

Perjantaina juoksin pisimmän yhtämittaisen lenkin sitten viime syksyn. Lenkit ovat tähän asti olleet maksimissaan n.9km, paitsi leirillä juoksin kerran 4x3km duathlontreenissä. Onnekseni jalat olivat varsin yhteistyöhaluiset, eikä pientä polvikipua lukuunottamatta suuttuneet hieman vajaa 12km:n mittaisesta lenkistä. Sain tehtyä juuri sellaisen treenin kuin oli tarkoituskin, eli 2km verraa + 8km nousevavauhtinen reipas n.5.00-4.30min/km + vajaa 2km verraa. Vaikka juoksu ei kovin irtonaiselta ja helpolta tuntunutkaan, niin fiilis treenin jälkeen oli kyllä huippu! Ja iso kiitos parin päivän vesisateille, jotka ylipäänsä mahdollistivat sen, että pystyin juoksemaan tämän treenin ulkona. Alkuviikko oli sellaista taistelua allergian kanssa, että sade tuli todellakin enemmän kuin tarpeeseen.

Tänään oli sitten vuorossa reipasta menoa pyörällä. Jälleen sain tehtyä treenin juuri niinkuin oli suunniteltu, jatkusikohan tämä koko kevään ajan? ;). Verran jälkeen 3x20min vk:ta, alle anakynnyksen jokainen setti. Meidän lenkki oli reilun 5km:n mittainen, joten sen ehti ajaa hieman yli kaksi kertaa ennen palautusta. Kyseisellä reitillä on kiva ajaa tällaista settiä, kun reitti on tuttu, eikä jokaisella setillä ole eri verran ylä- ja alamäkiä. Lisäksi matkalle mahtuu aikalailla kaikkea - tasaista, pitkää loivaa ylämäkeä, lyhyttä jyrkkää ylämäkeä ja pidempi loiva alamäki. Tästäkin treenistä tuli nousevatehoinen ja viimeisen setin keskiwatit olivat pari pykälää alle 190 ja syke suunnitellusti "perus"-vk:lla 156. Siihen päälle vielä kilsan verran kovaa juoksua, niin hyvä treeni oli tehty.

Vaikka kisakunto tuntuu vielä vähän kaukaiselta ajatukselta, niin onneksi tämänpäiväinen treeni antoi taas hieman uskoa tekemiseen ja siihen, että ehkä se kisakunto sieltä saadaan kaivettua esiin. Ensi viikolla on vuorossa kevyt viikko - annetaan kunnon kasvaa levossa ;). Nyt kun vielä happi alkaisi kulkea normaalisti, niin pääsisin tekemään muutamia vielä reippaampia treenejä. Sprinttimatkat kun kaipaavat alle vähän muutakin kuin peruskivaa vk:ta...

Vikan päivän lenkkiä Calellassa. Parina vikana päivänä piti laittaa pitkää päälle :P

Kesäsuunnitelmia.

Blogin välilehdelle onkin ilmestynyt jo alustavaa kisakalenteria, mutta tässä vielä hieman tarkempia kesäsuunnitelmia. Kokonaan ne eivät kyllä vielä ole minunkaan päässä varmistuneet, mutta tärkeimmät jutut ovat toki kirkkaina mielessä :).

Aion panostaa edelleen lyhyille matkoille, joten en kilpaile perusmatkaa pidemmissä kisoissa. Katsotaan sitten syksyllä taas uudestaan, että mikä on kesän 2015 kohtalo puolimatkan osalta.

Keväälle en ole kauheasti nyt, enkä aieminpa vuosina, suunnitellut mitään tärkeää, sillä jokaikinen kevät tuskailen koivuallergian kanssa. Ennemmin treenaan kevään niin hyvin kuin allergialta pystyn, enkä mene tarkoituksella kiusaamaan itseäni ja haukkomaan henkeä pölyn keskelle. Tällä hetkellä mielessä on yksi "juoksukisa" eli reipas treeni ja harkkatempo, joihin osallitun, jollei mitään ihmeellistä tule esteeksi.

Triathlonkausi starttaa Vantaalta sprintillä 7.6. ja heti seuraavana viikonloppuna onkin kauden toinen pääjuttu, kun Sääksissä kisataan sprinttimatkan SM.

Sen jälkeen kalenteri on vielä auki, ja harkinnassa ovat oikeastaan Vierumäen ihmematka 28.6. tai Voimarinteen perusmatka 5.7.

Joroisilla kisataan taas heinäkuun puolessa välissä, ja todennäköisesti menen sinne edelleen pikamatkalle, joka kisataan perjantaina 18.7. Suomen kesässä on tarjolla peesivapaita kisoja niin vähän, että harmittaisi jättää yksikin niistä väliin. Saa toki vinkata, jos joku tietää, missä muualla täällä kisataan nimenomaan oikeilla lyhyiden matkojen säännöillä, kuin Vantaalla, Sääksissä, Joroisilla ja Kuopiossa!

Sitten heinäkuun viimeisenä viikonloppuna 26.7. kisaan Iisalmessa sprintin ja siitä kaksi viikkoa eteenpäin eli 9.8. kisataan Kuopiossa perusmatkan SM, joka on toinen kesän pääkisa.

Kuopion viikonloppuun päättyy suunnitelmat, ja katson sitten fiiliksen mukaan, että mitä teen vai pidänkö jo ylimenokauden. Myöhemmin syksyllä katseen saa siirtää taas altaan puolelle, kun pitkän radan masters SM-kisat kisataan lokakuussa. Ja joka syksy on ollut hyvä yritys juosta puolimaraton, mutta jalkavaivat on tehokkaasti pitäneet sen poissa kuvioista. Katsotaan miten tänä syksynä käy.

Noiden isompien kisojen lisäksi osallistun mahdollisuuksien mukaan harkkakisoihin ja ehkä joihinkin juoksutapahtumiinkin, jos ne vain sopivasti kalenteriin sattuvat osumaan. Tällaisella pohjalla mennään kesää kohti, toivottavasti edessä on taas kiva triathlonkesä :).

Kotona taas.

Arkeen on siis palattu leirin jäljiltä ja se sama ralli jatkuu, mihin ennen leiriä jäätiin. Tosin sillä erotuksella, että toistaiseksi saa ottaa treenien osalta iisisti ja normaaliin treeniarkeen palailen vasta ensi viikolla. Muistakaahan muutkin kevään leireilijät, että kun viikkoon tai pariin tunkee yhtäkkiä vähintäänkin tuplamäärä treenitunteja normaaliin verrattuna, niin se vaatii pienen palautumisjakson leirin jälkeen ;). Superkompensaatiota odotellessa!

Iloinen leiriläinen.

 

 

Leiri sujui kyllä aika hyvin suunnitelmien mukaan. Pääpaino oli pk-treenissä pyörällä ja uiden. Tehot tein pääasiassa yhdessä duathlon-treenissä ja sitten leirikisoissa (ja altaassa kohtuu lyhyitä vähän reippaampia settejä pari kertaa). Toki vk:ta tuli joidenkin vuorien valloituksien yhteydessä, mutta mitään "täysiä" mäen päälle ajoa ei ollut tarkoitus harrastaa. Lenkkien keskiwatit ja -sykkeet pysyivät pääsääntöisesti pk:lla ja vaikka tehoilla ei hurjasteltu, niin olin kyllä aika väsy jo maanantain vikalla lenkillä. Kaikki voima jaloista oli käytetty ja viimeisen pyörälenkin istuin kiltisti peesissä ja ylämäet yritin rimpuilla surkeaa vauhtia ylös. Tuttu määräjumi oli siis kylässä, mutta nyt fiilis alkaa olla jo normalisoitunut.

Lauantain leirikisa, joka oli viime kirjoituksessa vielä edessä, meni hyvin ja päästiin mereen uimaan! Aallot olivat melkoiset, mutta selvisin noin kilometrin matkasta ihan hyvin. Aikamoista mylläkkäähän se oli ja vaatisi treeniä, että sellaisessa osaisi oikeasti uida fiksusti. Kaikkia voimia ei kuitenkaan tarvinnut jättää mereen, sillä pyöräosuudelta sain talteen parhaimmat tehot leirin ajalta (jos ei siis lasketa jotain pelkkiä ylämäkikiipeämisiä). Ajaminen tuntui ihan hyvältä, mutta kuitenkin siinä mielessä liian hyvältä, että en saa sitä lopullista runttausta yksin aikaiseksi. En vaan tykkää siitä pyöräilyn aiheuttamasta jalkahapotuksesta, vaikka syke ei edes nouse yhtä korkealle kuin juostessa. Tää on mulle ikuinen ongelma ja tosiaan odotan sitä hetkeä, kun tykkään ajaa pyörällä yksin kovaa! Ja samalla toivon, että se hetki koittaa joskus.

Juoksu sujui tuttuun tapaan ilman kummempia ongelmia ja oli mukavaa juosta. Juostiin edestakainen 2x3km reitti ja toiseen suuntaan oli kova vastatuuli. Muuten se ei haitannut, mutta aika ison eron se teki vauhtiin samantien, kun kääntyi vastaiseen. Mulla ei ollut mitään mittaria matkassa, joten en voinut oikein seurata vauhtia, enkä siten saanut siitä kannustusta yrittää mennä vastatuuleenkin reippaasti. Vauhti vaihteli siis reitillä 4-4:30min/km, keskivauhdin ollessa tuossa puolen välin tienoilla. Kisan jälkeen oli fiilis, että on tehty kovempi treeni, mutta ei nyt mitään ihan oikeaa kisasuoritusta, mikä oli tarkoituskin.

Sunnuntaina ajettiin Sant Hilarin lenkki (viime vuoden kirjoitus siitä: http://anniantikainen.blogspot.fi/2013/05/sant-hilari-sacalm.html), joka oli yhtä kiva kuin viime vuonnakin, vaikka sää ei nyt ollut yhtä hyvä. Sunnuntai oli eka pilvinen ja sateinen päivä, mutta onneksi ei kastuttu kuin vähän Hilariin kiivetessä. Millään kaatosateella en kyllä uskaltaisi tuonne lähteä, kun alastuleminen ihan märkää ja jyrkkää tietä ei olisi kovin kivaa. Hyvä lenkki ajettiin ja jälleen se oli mun leirin pisin, 135km.

Maanantaina nautiskeltiin viimeinen 80km Espajan hyvistä teistä ja kauniista maisemista, ja alettiin pakata tavaroita kotimatkalle. Sinänsä ajankohta leirille oli tosi hyvin valittu, sillä viikon verran saatiin nauttia lähes täysin auringonpaisteesta ja pari viimeistä päivää oli huonompia - eli juuri silloin, kun Suomessakin alkoi olla lämmin. Hyvä aika palata takaisin ;).


Ja sitten vielä sekalaista kuvasaldoa:

Hotellin partsin näkymät.

Serpentiiniteillä.

Päivän lepohetki.

Märkkäri pääsi meren lisäksi altaaseen.

Santi Hilarissa oli vähän paremmat kaakaot - sulatettua suklaata!

Kaverin pyörää koeajamassa iltalenkillä. Kiva pikku Shivi :)

Ja oma uskollinen Felix, jota ei olla heivaamassa Shivin testaamisesta huolimatta :D

Leirielämää.

Terkut täältä aurinkoisesta Calellasta! Vajaa viikko on vierähtänyt ihan siivillä, mutta onneksi saan vielä muutaman päivän treenailla rauhassa ja nauttia täällä olosta ennen kotiinpaluuta.

Tarkoituksena tällä leirillä on ollut totuttaa jalkoja taas pyöräilyyn ja keräillä hieman kilometrejä kinttuihin, mutta ihan mitään hirveää pyörämäärää ei ole tarkoitus saada kasaan. Minun kisamatkat ovat toistaiseksi sen verran lyhyitä, ettei järjettömälle pyörämäärälle edes leireillä ole oikein tarvetta. Kivaa on kuitenkin ollut ajaa ja ihastella maisemia matkan varrella. Eilen ajettiin leirin eka satasen lenkki EM-puolimatkan pyöräreitillä ja vähän ekstraa päälle. Aika rankka reitti triathlonkisaa ajatellen, joten täydet pointsit kyllä kaikille, jotka sen jälkeen vielä puolikkaan juoksivat :). Helpolla ei ole varmasti kukaan päässyt!

Muuten ollaan ajettu pyörillä useampi n.60-80km lenkki ja sitten lisäksi päivälle jotain muuta, eli useimmiten uintia. Uintiolosuhteet on täällä niin hyvät, että en malta olla altaasta pois oikein minään päivänä... Uinti itsessään on ollut aika kankeaa, kuten aina pyöräilyn jälkeen, joten mitään huikeita sarjoja ja kovaa tykitystä ei todellakaan ole ollut, mutta onpahan tuntuma säilynyt ja altaassa on ollut kiva kelailla kevyemminkin.

Yksi nousevatehoinen ja pidempi duathlon tehtiin ja huomenna kisataan leirikisat, jossa matkat ovat 1km-n.30km-6km. Tänään pitää mennä vielä illalla kokeilemaan tarkeneeko meressä jo uida ja mitata samalla reitti huomista kisaa varten. Peukut pystyyn että päästään mereen, eikä tartte uida tylsästi altaassa!

Kuvia tulee vasta Suomessa, kun tää iPadi ei anna lisätä niitä nyt :/.

Mukavaa pääsiäistä Suomeen kaikille ja lämmittäkäähän ilma lämpimäksi, että täältä on kiva palata ;).

Flunssaa, pakkaamista, treenaamista, töitä...

Siinäpä ne asiat, mitä viime päiviin on tiiviisti kuulunut. Viime viikolla sairastuin pieneen flunssaan, joka ei onneksi äitynyt hirveän pahaksi. Selvisin yhden päivän järkyttävällä pääkivulla ja sairaalla ololla, ja sen jälkeen jäljelle jäi vuotava nenä. Kolmen lepopäivän jälkeen pääsin takaisin treenin pariin.

Tähän viikkoon on mahtunut hierontaa, töitä, tavaroiden pinoamista eri paikkoihin, vaatekaapin levittelyä, pyörälaukun hakemista, listojen kirjoittamista.. Nimittäin vihdoin lauantaina lähdetään Calellaan kymmeneksi päiväksi! Ihan huippua päästä hetkeksi treenaamaan muihin maisemiin ja lähes yhtä paljon mitä odotan itse treenejä siellä, niin odotan myös valmiiksi tehtyä ruokaa ja katettua pyötää.. Se on nimittäin yksi asia, joka kotona ollessa saa välillä vähän hermoja kiristymään, kun mikään ei tunnu tähän pieneen perheeseen riittävän ja jääkaappi tyhjenee isommankin kauppareissun jälkeen parissa päivässä.

Tämä viikko menee treenien kannalta melko normaalisti, sillä saan tehtyä eilisestä alkaen hyvän parin viikon treenijakson. Pariin päivään on mahtunut reilusti uintia, pyörälenkki lempparireitillä ekaa kertaa sitten viime syksyn ja vähän juoksua ja salia. Nyt otan pari päivää vähän iisimmin, ja sitten sunnuntaina treenataankin jo Espanjan auringon alla.

Lopuksi pari kuvaa viime vuoden reissulta.

Yksi ihan huippujuttu on myös mahtunut kevääseen - mun pyörässä on nyt Powertap! Aika vähän sitä olen vielä päässyt käyttämään, mutta reissussa sitten pääsen tutustumaan siihenkin paremmin. Signaturelle taas iso kiitos! Felix tykkää ja on elämänsä kunnossa Espanjan mäkiin ;).