Nastolassa kisoissa.

Vielä tällekin viikonlopulle oli luvassa kilpailu, kun osallistuin eilen Nastolassa perusmatkalle. Palautuminen edellisen viikonlopun sprintistä sujui hyvin, ja sain viikolla tehtyä muutamia hyviä perustreenejä. Pari päivää ennen Nastolaa otin vähän kevyemmin, ettei tarvitse ihan jumijaloilla mennä. Valmistautumisen osalta viikko oli kyllä hyvin onnistunut, sillä jalat tuntuivat jopa paremmilta kuin edellisenä viikonloppuna, vaikka treeniä oli enemmän alla.

Kisa-aamu valkeni kauniina, mutta varsin tuulisena. Kauhulla katselin jo kotona aamupalalla ollessa puiden heilumista, ja eihän se tuuli mihinkään laantunut vaikka kaupunki vaihtui. Joten tiedossa oli varsin rankka kisa, varsinkin, kun reitille niitä mäkiäkin mahtuu.

Uinti olikin melkoista möyhennystä ja halusin vain päästä järvestä pois ilman, että olen jättänyt kaikki voimat sinne. Tarkoitus oli muutenkin uida kevyesti ihan treenivauhtia ja se ainakin toteutui, kun vedestä noustessa ei edes hengästyttänyt. Uintireitti oli yksi iso kolmio, ja karkeasti sanottuna noin puolet reitistä oli ihan uitavaa, ja toinen puolet isoimmalla selällä ollessa oli sellaista aallokkoa, ettei ihan joka päivä Suomessa näe.. Nyt ainakin tiedän mitä teen kun seuraavan kerran tuulee kunnolla - menen uimaan jonnekin, missä se tuuli ottaa järveen ihan oikeasti! Aikaa reitille kului 27min.

Pyörä lähti liikkeelle mukavasti, ja ekat 20km tulikin aika heittämällä ja kivaa vauhtia. Tuuli ei ollut ihan suoraan myötäinen, mutta selvästi siitä oli enemmän apua kuin haittaa. Parinkympin jälkeen reitin suunta vähän muuttui, tuli enemmän peltoaukeita ja tuuli alkoi hidastaa vauhtia. Viimeiset viisitoista kilsaa oli vaikeimmat, ja ne tiputtivat keskariakin aika tuntuvasti. Keskari oli lopulta jotain 31,5km/h, johon olen kyllä varsin tyytyväinen noissa olosuhteissa ja sillä reitillä. Ja peesatakaan ei saanut, joten yksin oli ajeltava.

Juoksu alkoi tuttuun tapaan omaa reipasta vauhtia kipittäen. Sainkin heti kiinni naisten sarjaa siihen asti johtaneen, ja kärkipaikka vaihtui helposti. Juoksusta noin puolet oli ulkoiluteitä ja -polkuja ja puolet asfalttia. Mäkiä juoksureitti piti sisällään ihan kohtalaisen paljon ja vaikka viime vuoden metsälenkki-osuus oli poistettu, niin ihan korvaavat mäet oli kyllä löydetty tilalle. Juoksu kulki kuitenkin ihan mukavasti, vaikka jalkavaivan jälkeen pisimmät lenkit ovat olleet kaksi kympin mittaista pk-lenkkiä. Nyt kyllä sopii taas jalan puolesta juosta vähän pidempiäkin lenkkejä, sillä se ei ole kipeytynyt lainkaan enää pariin viikkoon.

Juoksuaika oli 45.46 ja kokonaisaika 2.33,06. Kisaan olen kyllä tyytyväinen ja rankoista reiteistä ja olosuhteista huolimatta oli taas varsin kivaa. Nyt tietää jälleen mitä pitää harjoitella, uintia aallokkoisessa järvessä ja pahitteeksi ei olisi vähän pidemmät vk-juoksutkaan. Niitä toivotaan sitten juhannukseksi, kun on hyvin aikaa treenailla! :)